Monthly Archives: September 2016

rihlakko

Ohjeita uusille metsästäjille

Hirvenmetsästys starttaa koko Suomessa tänä viikonloppuna. Tämä postaus ei sinänsä käsittele suoraan aseita, mutta metsästyksen harrastajina on hyvä kerrata läpi, mitä uuden tai tulevan metsästäjän tulee tietää tästä harratuksesta ja aseluvista.

Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain 300 000 metsästäjää. Väkilukuun suhteututtuna Suomi on täynnä metsästykseen hurahtaneita ihmisiä. Täällä meidän pohjoisessa valtiossamme metsästykseen suhtaudutaan erittäin positiivisesti ja metsästäjät suorittavat vapaaehtoisesti riistalaskentoja ja antavat suurriistavirka-apua viranomaisille esimerkiksi kolaritilanteissa ja suurpetojen karkoittamiseksi tai hävittämiseksi. Metsästys on ollut elinehto Suomessa jo vuosisatojen ajan, vaikka eränkäynti onkin siirtynyt enemmän harrastukseksi kuin selviytymiskeinoksi. Etenkin hirvenmetsästys on erittäin sosiaalista, sillä Suomessa hirvenmetsästäjän on kuuluttava rekisteröityneeseen metsästysporukkaan.

hirvi

Metsästäjäksi ryhtyvän on suoritettava Suomessa metsästäjätutkinto. Tutkintotilaisuuksia pitävät paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Koetilanteeseen voi valmistautua joko käymällä metsästäjäkurssin tai opiskelemalla itse Metsästäjän oppaasta. Tutkinnon hyväksytysti suorittaneella on mahdollisuus hankkia itselleen metsästyskortti eli maksaa riistanhoitomaksu.

Teorian lisäksi tuoreen metsästäjän on osattava ampua, sekä käsitellä aseita turvallisesti. Ampumista voi harjoitella ampumaradalla. Moni riistanhoitoyhdistys järjestää opastettua harjoittelua uusille ja vanhoille metsästäjille. Ennen oman ensimmäisen aseen hankkimista on oltava aseen hallussapitolupa poliisilta. Suomessa aseen hallussapitoluvalle on oltava syy, jonka voi tässä tapauksessa todistaa metsästyskortilla. Alaikäiset, 15 vuotta täyttäneet voivat hakea aseelle rinnakkaislupaa. Sitä nuoremmat voivat metsästää vain vanhempiensa valvonnassa.

Lainsäädäntö velvoittaa kaikkia jotka metsästävät hirveä, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella suorittamaan ampumakokeen. Näin varmistetaan, ettei kokematon metsästäjä tuota eläimelle turhaan tuskaa ja hän osaa käsitellä asetta oikein ja turvallisesti. Mikäli et omista maata, on sinun kuuluttava metsästysseuraan. Myös valtion mailla voi metsästää ja niihin lupia myöntää Metsähallitus.

Kivääriä tai rihlatun luotipiipun sisältävää rihlakkoa tai drillinkiä käytetään paikallaan olevan riistan metsästämiseen. Tällainen luotipiippu mahdollistaa jopa 200 metrin päässä ampujasta olevan riistaeläimen ampumisen. Rihlattua luotiasetta käytetään suurriistan metsästykseen. Haulikon patruunoissa käytetään hyvin useasti lyijyhauleja. Niiden koko vaihtelee metsästettävän lajin koosta, mutta koko vaihtelee 2.75 mm ja 4,5 mm välillä. Lyijyhaulien käyttö on kiellettyä vesilintujen metsästyksessä. Teräs- ja rautahauleja ei pidä ampua metsämaastossa, koska ne voivat aiheuttaa tulevaisuudessa vaurioita sahateollisuudessa. Metsähallituksen alueilla ne ovatkin usein kiellettyjä.